Lissee lommoo!

On tämä kesäloma vaan vinhaa touhua, kun on kakaroiden kanssa kotona. Tavallaan on pinna kireällä, kun niiden välissä saa olla jatkuvasti tuomaroimassa. Milloin toinen kiusaa, kolmas työntää sormea toisen hanuriin ja yksi ärsyttää muuten vaan. Mutta samalla saa nauraa itsensä kipeäksi, kun ne itselleen ja äidilleen uskollisena urpoilevat milloin mitäkin. Eilen aamulla saatiin taas legendaarista kamaa. Huomasin, ettei omena ole kauas isännän puusta pudonnut. Pikku-gigolo herää aamu-uniltaan, avaa huoneensa oven ja huikkaa huomenet. Istun keittiön pöydän vieressä lukemassa aamun aviisia ja katson kun pikku-G menee roskiskaapille, avaa sen oven ja laskee housunsa pissatakseen. Ehdin nanosekunnissa tajuta, että aamukustahan se pentele siinä virittelee ja ehdin just kiljaista, että VESSAAN!! Poika säpsähtää ja toteaa hölmönä, että ”ai kato, mä luulin, että se on tässä!!” ja hipsii vessaan. NO EI OLE KUSPAIKKA SIINÄ EI!!! Isänsä on lapsena unissaan joskus lorottanut vaatehuoneeseen ja onneksi olin kärppänä, siinä olis voinut olla iloinen yllätys ja nauru muuten kaukana, kun roskis olis saanut kultasuihkun heti aamutuimaan.

En ole kertonutkaan, että kävin kahden työkaverin kanssa ”työreissulla” Espanjassa. Oltiin kannustamassa ”omaa poikaa”, kun se kipusi lavalle junioreiden kehonrakennuskisoissa. Reissu oli siis yhdistetty työ- ja lomareissu. Olin matkalla kolmen miehen kanssa ainoana naisena ja reissu oli kyllä mahtava! Kiitokset myös omalle miehelle luottamuksesta. Tai se luotti vissiin muihin matkaajiin, ettei näin karmeaan totkoon kukaan muu halua koskea.  Mutta reissussa tuli taas todistettua, että miehet ovat mutkattomuudessaan parasta seuraa. Toki noihin miehisiin reissuihin pitää asennoitua hieman eri tavalla kuin parisuhdeviikonloppuun Pariisissa tai parhaan tyttöystävän kanssa shoppailuun isossa ostoskeskuksessa. Vähemmässä on paikallisten nähtävyyksien katselu tai  vaateostokset ja määränpäät ja kohteet määritellään ”saako sieltä kaljaa” –akselilla. Mutta tällaiset reissut ovat virkistäviä. Ikuisesti on verkkokalvoilleni piirtynyt kuva, kun pojat heittävät hotellihuoneessa oman miss bikini –kierroksensa persvakoon vedettyine boksereineen.  Ja miten toinen ihan tosissaan korjaa toista, että se loppuposeeraus EI mene noin vaan NÄIN *heilauttaa persettä puolelta toiselle ja asettaa käden oiken”! Ja miten toinen äijistä olisi seuraavana aamuna varmaan kuollut ilman mun antamaa buranaa. Että ilman tätä äitiä olisitte kyllä ollut pulassa. Mulla on kyllä maailman parhaimmat työkaverit. Se tunne on aika korvaamaton, kun on töihin meno on kuin kotiinsa tulisi. Ja ihan kuin olisin tuntenut nuo tyypit aina. Se on upeaa se.

Mutta palataanpa taas asiaan eli insinööriin. Sillä on meinaan aika mahtavat oltavat. Normaalistihan huushollissa on vaatekaappi. Ju nou. Tai jos on oikein luxusta niin vaatehuone. Meillä on makuuhuoneessa kattoon asti olevia liukuovikaappeja, miehelle niistä kuuluu 2 ja minulle 2. (Tässä kohtaa toimitus haluaa huomauttaa, että talon rakentaja EI muuten ole ajatellut, että ne peilit eivät välttämättä enää tässä iässä toimi halutulla tavalla.  JUMALSIUNAKKOSENTÄSHYIII!!! Onneksi silmälasit saa äkkiä pois päästä…). No mutta siis. Mies on onnekas, kun hänellä on tämän kahden vaatekaapin lisäksi vaatekaappinaan myös noin 151 neliötä talon muuta asuinpinta-alaa!!! Siis perkele!! Kun tuo isänmaan keski-ikäinen toivo astuu ovesta sisään työpäivän jälkeen, työkassi ja pikkutakki löytyvät kodinhoitohuoneesta. Kengät löytyvät eteisestä. Paitapusero löytyy roikkumasta kuntopyörän sarvesta ja HOUSUT LÖYTYVÄT SÄNGYN PÄÄLTÄ!! Arvatkaa, kun olen koko päivän pessyt ikkunoita, järjestänyt niitä vaatekaappeja ja ollut sikkesaatanansumarina hellan vieressä niin hiukan meinaa taas kytkin alkaa tällä totkolla luistaa. Että mikävittusiinäon, ettei näitä perkeleen roitteja saa tonne kaappiin?! EttäjosenytontaasJUMALAUTA!!! Totuuden nimissä täytyy myöntää, että muutama vuosi sitten, kun niitä roitteja oli vielä keittiötä myöden joka huoneessa, niin muutaman kerran keräsin ne yhteen kasaan ja heitin ulko-ovesta pihalle. Siitä tuo möhköfantti on hiukan jo oppinut. Että jos vähän kapeemmalle, vaan 3 huoneeseen levittäis nämä vaatteet, ettei tuo tsykopaatti saa halvausta. Lähellä se kyllä on. Seuraavasta saattaa lähteä, jos on liipasin herkässä.