Mies

Olen ihan varma, että vitun hyvällä jätkällä on syntymästä asti ollut aivot pääkopassa väärin päin. Ihan pakko, ei tuon toiminnalle voi muuta järkevää selitystä olla. Jos aivot on vinksallaan niin kaiken tekee vinksahtaneesti. Jos ukon pitää laittaa talouspaperirulla telineeseen niin aina se perkele pyörii väärään suuntaan. Luulis nyt jumalauta, että jo tuurilla se menis edes joskus oikein mutta ei. Tai henkarit. Kuka hemmetin idiootti ne laittaa tankoon sieltä takakautta? Takkia hakiessa luulet sen olevan ihan normaalisti ja kiskot niin, että tyrä pullahtaa pihalle ja lopulta tajuat mikä mättää. Että ei se ihme, että huushollissa kuluu henkareita kuin ripuloivalla vessapaperia.

Meillä ei mies pese pyykkiä. Muutama vuosi sitten pienin tenava oli vielä ryppynauhastaan vastuuton ja päästeli kakkoshätäänsä joskus vahingossa housuun. Miehille tuo on aikuisenakin kyllä vielä ihan normaalia, ikuisia pikkupoikia kun ovat. Kerrankin pikku-gigolon housusta sitten löytyi tennispallon kokoinen kikkare ihan sitä rehellistä paskoo ja sanoin isännälle, että hoida sinä. Ja sehän hoiti. Pisti housut pyykkiin ja koneen päälle. Kun kone oli pessyt ja iloisena meinasin puhtaita pyykkejä heitellä kuivuriin, pääsi minulta muutama perkele. Ukko jumalauta oli heittänyt sinne koneeseen sen paskakikkareenkin!! Olihan se saatana iloisesti hajonnut ja levinnyt pitkin konetta ja sitä paskasilppua oli enemmän kuin konfettia Madonnan keikan jälkeen!! Että mitä vittua, onhan se ihan loogista ajatella, että pesukone on samalla roskisjjjjumalauta!! Siinä oli hetkeksi isännällä pientä paskasavottaa, kun se ensin liotti pyykit puhtaaksi ja pesi pesukoneen. Mutta ei laittanut toista kertaa. Että ihan on oppivaa lajia kyllä.

Isännällä on töissä rankkaa. Se on nyt pari viikkoa nukahtanut sohvalle ennen kymmentä. Oli sitten saunapäivä tai ei. Yksikin ehtoo se kuorsasi tuossa ja pieraisi kuuluvasti. Heräsihän se siihen silmät selällään ja muka skarppina kysyy, että MITÄ SÄ SANOIT?!  Sitten se alkaa ryömiä toinen silmä ummessa meikäläisen sohvan nurkkaa kohden, kysyy, että miten olis pienet *vislaa ja hinkkaa käden selkämystään*. Katson sitä kuin vähä-älyistä ja tuumaan, että just kuule tuli ihan vitun kova pakarakramppi. Ja vaikka ripottelisit asperiinia keppiis niin ei tehoa tähän särkyyn edes suppo, väkisin menee jalat yhteen ja ristiin.  Siinä se sitten yrittää vielä, että ”ei se siitä kulu” tai ”nnnnohhhhööööööö!”–fraasia, ihan kuin sillä sitten irtois. Tuumaan vastaukseksi, että kyllä teikäläisen tappi on ainakin päästä kulunut ja jos seuraavan kahden viikon aikana tekisit muutakin, kuin seurustelisit oman suolesi kanssa. Niin ehkä tässä huushollissa lämpeis muukin kuin kiuas ja hella nappia painamalla. 

Että sitä odotellessa.

Naisten päivä

Näkis vaan. Tämän päivän tarkoitus on puhua naisten oikeuksien puolesta ja mitä vielä. Tasa-arvoisesti taas tänäänkin pesukone huutaa jeesusta ja imuri sen isää. Rätti heiluu ja hella kuumenee, ei ne tiedä naisten päivästä tuon taivaallista. Toteaisivat, että mene sinä sohvalle siitä, minä hoidan. Paskoja vehkeitä jumalauta, sanon minä. Jos ei ole naisten päivä niin naamakirjasta ja puhelimesta tunkee viestiä, jossa kerrotaan, että ”Karma näki väsymyksesi ja sanoi kovien aikojen olevan ohi. Jos uskot, muista kaikkia kavereitasi ja lähetä tämä tuhannelle tyypille ja minulle kanssa saatana, tai en ikuna enää puhu sulle”. Odotin tätä perkeleen Karmaa pari päivää, mutta ei se saatana tullut pesemään mun pyykkejä ja latomaan tiskejä koneeseen! Mihinkäs helvettiin sitä saa reklamaation lähettää, kysyn vaan niin!! 

Onneksi täällä vallitsee naisten päivä joka päivä. Siihen kuuluu mm. puolison kiusoittelu ja ns. oman kivan harrastaminen. Tällä en tarkoita sitä, mitä joku pervo siellä nyt luulee vaan huumoria, jolle minä nauran kippurassa ja jonka kohde on vähemmän iloinen. Esimerkkinä vaikka sellainen, että isäntä on päivän töistä hikinen ja paskainen (toimistotyö VOI olla rankkaa!) ja mennessään illalla suihkuun, hiivin sen taakse ja vedän kalsarit siltä kainaloon. Roikuin niissä kuin sittisontiainen paskakikkareessa ja toinen yrittää huitoa lattialastalla poikittaista selkään. Että mene nyt helevettihin siitä. Tai heität sille suihkussa, että sun kassit on ihan mustat, onkohan niissä kuolio? Toinen likinäköisenä huudahtaa, että HÄÄÄÄH?! Ja yrittää katsoa. Vitsivitsivitsi. Tai muistutat sitä muutaman vuoden takaisesta poikien saunailtamasta, jossa sattui jotain jännää. Että muistatko, kun iltamien jälkeen seuraavana aamuna hiivit kotiin suihkuun. Tulit sieltä suihkusta kuin binlaadenin ohjus, silmät selällään ja kauhusta jäykkänä selittämään, että ”mitä helvettiä mulla on kasseissa, kato nyt, jotain ihme pilkkuja!!! MITÄ NÄÄ OIKEIN ON????” Siinä sitten sairaanhoitajavaimo katsoo hiukan lähempää ja rauhoittaa miestä sanomalla, että kyllä sä rakas jäät henkiin. Että oletkos ollut eilen illalla tovin poissa pelistä? Pojat on sitten sinisellä tussilla piirtänyt pilkkuja sun palleihis. Lähtee varmaan vedellä ja saippualla.

Nyt siellä kaikki sivistyneet ihmiset haukkoo henkeään, että jo on lapsellista. Kyllä, täysin samaa mieltä. Isäntä usein sanookin, että hän on naimisissa 18 vuotiaan kanssa (puhumme siis edelleen henkisistä ominaisuuksista). Mutta sinä päivänä, kun minä kadotan tämän lapsen itsessäni, viekää saunan taakse. Varmasti vielä kahdeksankymppisenä mummunakin yritän viimeisillä voimillani työntää kävelykeppiä ukkoni ahteriin ja nauran niin, että tekohampaat putoaa ja peruukki on viturallaan. On se kyllä helvetin paljon mukavampaa meinaan nauraa, kuin itkeä. Jälkimmäisiin kun ei valitettavasti aina pysty itse vaikuttamaan, ensimmäiseen onneksi.