On tämä maailman meno nykyään kummallista. Tai niin kummallista mutta erilaista. Sain kosmetologiltani viestin: ”Ystävänpäivätarjous: kaksi brassia yhden hinnalla! Tuo ystävä mukaan sokerointiin tai osta hänelle lahjakortti!” Ööh, tämä on vissiin sitten sitä markkinointia. Kävi vaan mielessä, että pitääkö se sadisti listaa siellä, että tuo naikkonen käy vetelemässä majavaansa kesäkarvaan niin harvoin, että täytyy antaa vähän vinkkiä. Vai mitä lie vittuilua sekin oli viimeksi, kun venäläisellä aksentilla kauhisteli, että ”kulapas taalla on paljo tavara, onpas sitä joo, taitaa ola vahan aika viime kerasta?!” Sattuu se touhu jo muutenkin ihan riittävästi, kun makuualusta on vartin jälkeen hiestä märkä ja sivutyynyjen pehmusteet on rutistettu littanaksi kuin meikäläisen maitotonkat. Että siihen päälle vielä tarvii vittuilla ja lisätä henkistä helvettiä, kun olen niin mukavuudenhaluinen, etten ihan joka viikko halua itseäni kiduttaa. Pidä karvas. Ei muuten mutta siinä saa olla kosmetologi tarkkana, ettei lähetä samanlaista viestiä jollekin kuusikymppiselle rouvalle, joka oikeasti käy rassaamassa vaan naamansa. Siinä voi mennä nitrot ja tenat vääriin päihin sinä aamuna.
Mahtaako ne muut markkinoida palveluitaan samalla tavalla? Miettikää nyt vaikka jonkun proktologin mainosviestiä: ”Ystävänpäivätarjous: nyt kaksi pakoputken tarkistusta samaan hintaan! Samalla hanskalla ja salvalla, säästä 50%!” Tai jonkun hierontalaitoksen päivän erikoinen: ”Veli kuud masaas, kaksi blassia yhden hinnalla! Tuo ystävä mukaan tai osta hänelle lahjakoltti!” Kuka vetää viivan ja mihin, kysyn vaan.
Muutenkaan tänään ei luanaa mikään. Yritin sytyttää takkaa ja meinasin, että pääsen isännälle sanomaan, kun se ei ole siinä vielä kunnolla onnistunut. Että katos miten tämä tyttö vetäsi tulet ja noin vaan kertalaakista. Kyllä on muuten mennyt yksi takan sytyttäminenkin hienoksi. Ensin avataan pelti, sitten painetaan takkakytkintä, sitten avataan alhaalta joku saatanan luukku ja vedetään vielä jostain parrusta pari senttiä. Johan tässä kohtaa jo tyhmempikin ei insinöörikoulun käynyt työtön kotiäiti putoaa kelkasta. No, muistin kuitenkin joka kohdan. Mutta kun viidettä kertaa ruttasin päivän aviisia sinne helvetin nunnauuniin, olin korviani myöten noessa, takkavehkeet ympäri levinneenä ja tuloksena kasa mustia kalikoita, päätin luovuttaa. Koko saatanan kämppä haisi savulta niin, ettei varmaan jäänyt kenellekään epäselväksi, mitä oli yritetty. Saisivat muuttaa nimensä munkkiuuniksi saatana, tuhkamuna se on tuo meidänkin
Nyt menen sytyttämään saunan. SÄHKÖsaunan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti